Ajatuksia

Sain tilaisuuden toimia tuomarina Kymenlaakson mäyräkoira ry:n mätsärissä viikko sitten. Kokemus oli minulle aivan uusi ja aluksi mietin kuinka tulen siitä kunnialla selviämään. Aika pian huomasin, että tein fiksusti kun lupauduin. Arvioin pienten koirien kehää ja se olikin minulle kaikkein tutuin.

Tyytyväisyys uuteen aluevaltaukseen kumpusi siitä ilosta ja antaumuksesta, jolla näin koiria esitettävän. Pääasiassa kaikki olivat treenanneet. Näin eron mikä on ensikertalaisen ja konkarin välillä ja sain varmuutta siihen, että osaan valita joukosta niitä koiria, joita jo oikeat tuomarit olivat palkinneet. Tein jälkikäteen salapoliisityötä ja kuuklailin koiria jotka olivat minulle jääneet mieleen.

Mätsäreissä pääpaino on kuitenkin koiran esittämisellä ja sitähän sinne tullaan treenaamaan. Koira opettelee näyttelyissä käyttäytymistä yhdessä esittäjänsä kanssa. Pennut näkevät yhdellä kertaa valtavasti uusia kavereita ja tottuvat ääniin. Mätsärit tarjoavat myös paparittomille koirille tilaisuuden harrastaa näytelmiä. Me itseasiassa palkitsemme parhaimmaksi sekarotuisen koiran, joka ulkoisesti muistutti tiikerijuovaista malinoisia. Luonteeltaan tämä koira oli aivan mahtava. BIS-kehässä sain sen syliin rapsuteltavaksi.

Olen itse kova jännittämään ennen kehään menoa ja tämä kokemus hälventää sitä jatkossa hiukan. Havaitsin, että kaikki taitavat jännittää edes hiukan ja siitä huolimatta koirasta voi nähdä kaiken tarvittavan. Ilmi tuli kylläkin se, että treenaaminen kannattaa. Se tekee hommasta sujuvampaa ja antaa itsevarmuutta sekä koiralle että esittäjälle. Vastaan tuli myös koira, joka oli reilusti ylipainoinen ja rakenteessa oli ongelmia. Silloin mietin, että voinko kehoittaa omistajaa laittamaan koiran laihdutuskuurille? Oikea tuomari olisi tehnyt niin.

Kiva ylläri oli, että tapasin pentuluokassa kisanneen Bruce-pihiksen. Pihiksen bongaaminen meidän leveysasteilla on edelleen harvinaista herkkua. Kylläpä läikähti sydämessä mukavasti. Bruce oli reipas uroksen alku ja pihismäiseen tyyliin kiinnostunut ympäristöstään kympillä. Terveiset Brucelle!

Huomenna suuntaan metsään keräämään sieniä lankojen värjäystä varten. Otan Doriksen matkaan ja se saakin totutella olemaan reissussa mukana ilman muuta laumaa. Tarkoitus tehdä metsäretkestä blogipostaus, joten palailee jo kenties huomenna. Kivaa perjantaita!

Kommentit

Suositut tekstit