Muuttopuuhissa

Pennut ovat nyt luovutusikäisiä ja kaksi ensimmäistä on jo muuttanutkin omiin koteihinsa. Kasvattajalle se on haikean suloinen hetki. Pentuja on ensin vaalinut emän massussa ollessa ja sen jälkeen omissa helmoissa. Seurannut ja jännittänyt, että kaikki sujuu, miten ne kasvavat. Kun emä on hoitanut oman osuutensa ensimmäisinä viikkoina, alkaa sen jälkeen kasvattajan työt. Mitä isommaksi pennut kasvavat, sitä työn täyteisemmäksi käyvät kasvattajan päivät. Olen ajatellut, että näin luonto jälleen asiat hoitaa. Juuri tässä kohtaa, kun pennut alkavat olla täynnä tarmoa ja touhua, on niiden luonnollisinta siirtyä oman perheen pariin.

Olen Facebookin kotisivuilleni laittanut kuvia pennuista ja niiden kuulumisista. Yritin blogiinkin mutta en saanut liitettyä minkäänlaisia kuvia ja minulla meni hermo. Annoin blogin levätä pari viikkoa. Joku on sieltä ehkä jo lukenutkin, että Auraleigh lähti Siilinjärvelle ja sai kutsumanimen Lysti. Sijoitusnartuksi minulle jäi Aideen, jota kutsutaan nykyään Emmaksi. Emma asuu Haminassa ja saan seurata tytön kasvamista läheltä. Se on mielestäni hienoa.

Kaksi pentua on vielä tässä kotona. Uroksen kanssa olen käynyt jaakobin painia, koska olisin mielelläni pitänyt sen osana meidän laumaa. Usean koiran hoitamisessa on kuitenkin paljon työtä ja mietin omaa jaksamistani. Ajattelin, että luovutan sen sijoituskotiin siinä tapauksessa, jos kohdalle sattuu oikealta tuntuva koti. Niin siinä sitten kävi, että minuun otti Porvoosta yhteyttä perhe, jonka kanssa intressit kävivät yksiin. Arrick muuttaa ensi viikonloppuna Porvooseen.

Aislin lähtee muutaman päivän päästä Keravalle. Sen kutsumanimi on jatkossa Iiris. Iiris on muuten perinyt tuoksuominaisuuden isältään Viggolta. Se tarkoittaa sitä, että koiran kuonon tyvessä alue, joka tuoksuu parfyymiltä. Tuoksu on voimakas etenkin koiran ollessa iloinen ja tyytyväinen.

Meillä talo hiljenee vähitellen. Werna me palautetaan omaan kotiin reilun viikon päästä. Sitä tulee ikävä. Luulen, että käyn välillä Wernaa moikkaamassa. Se on loisto koira. Uusia pentueita ei ole vielä suunnitteilla. Dorikselle olen pentuja ajatellut mutta katsellaan nyt rauhassa kuinka tyttö aikuistuu. Nättihän se on kuin mikä. Uroksia kyttään sillä silmällä ja toivottavasti löydän jonkun oikein ihanan.

Mahtavaa syyskuun alkua jokaiselle. Itse nautin tänään auringonpaisteesta ja raikkaasta ilmasta. Reippailtiin juuri Doriksen kanssa maaseudun rauhassa. Täydellistä.



Winterhearts Aislin eli Iiris yrittää kapsia pantaa pois kaulasta. 

Kommentit

  1. Olisi ollut kiva saada pihispentu Haminasta, mutta niin kauaa emme taida jaksaa odottaa, että Doris pentuja saisi; onneksi pihiskenneleitä näyttää olevan aika paljon :) Hyvää syyskuta sinullekin ja lohtua luopumisen hetkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pentukuume iskee, tuntuu kaikenlainen odottaminen pitkältä. :D Tällä hetkellä aktiivisia kasvattajia lienee kolmisenkymmentä ihan täällä kotimaassa. Kaikki eivät löydy edes yhdistyksen kasvattajalistalta. Pentueitakin on ollut ihan kivasti. Pidän teille peukkuja, että oma pihakoira löytyy, kun on sen aika. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Mukavaa, kun jätit tassunjälkesi!

Suositut tekstit